Siirry sisältöön

Klaus Holm

Saavutettavuus on sitä, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle

Saavutettavuuteen voi suhtautua direktiivinä, vaatimuksina ja teknisinä toimenpiteinä, mutta lopulta kyse on arvovalinnasta. Saavutettavuus on sitä, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle.

Kyse on tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Saavutettavuusdirektiivi luo minimivaatimukset julkisille verkkopalveluille ja pitää huolen, että kuka tahansa pystyy asioimaan digitaalisesti.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei kenenkään pitäisi joutua ponnistelemaan vaikkapa Kelan sivuilla, että ymmärtäisi, miten tietyssä tilanteessa kuuluu toimia. Se tarkoittaa myös, että seniori ja sokea pystyvät käyttämään verkkopankkia yhtä hyvin kuin kuka tahansa muukin. Se tarkoittaa, että verkkopalvelua pystyy käyttämään pelkällä näppäimistöllä, kirkkaassa auringonvalossa ja ilman ylimääräistä hiirinäppäryyttä.

Ja se hyödyttää kaikkia meitä, sillä saavutettava verkkopalvelu on parempi verkkopalvelu.

Saavutettavuusdirektiivi astui voimaan syyskuussa 2018. Se asetti julkisille verkkopalveluille uusia vaatimuksia. Toistaiseksi direktiivi velvoittaa vain julkisia palveluita, mutta sen pitäisi kiinnostaa muitakin.

Kyse on arvovalinnasta. Saavutettavuus on tasa-arvoa.

Toisaalta saavutettavuus tuo myös kilpailuetua. Helposti käytettävä sivusto ei rajaa ketään pois. Päinvastoin.

Miten päin tahansa asiaa katsoo, saavutettavuuden luulisi kiinnostavan.

Saavutettavuus koskee yli miljoonaa suomalaista – ja vielä isompi joukko hyötyisi siitä

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan saavutettavuutta tarvitsee yhteensä yli miljoona henkilöä. Se on valtava joukko ihmisiä, jotka tällä hetkellä jäävät kokonaan tai osittain monien verkkopalveluiden ulkopuolelle.

Arvioiden mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa yli 500 000 ihmistä. Lisäksi vähintään 20–25 % hyötyisi siitä.

(On muuten myös tutkittu, että oman alansa asiantuntijatkin lukevat mieluummin selkokieltä kuin asiantuntijakieltä.)

Saavutettavuus ei siis ole mikään marginaali-ilmiö. Se koskettaa niin monia ihmisiä, että ihan jokaisen organisaation kannattaisi panostaa siihen – ellei halua sulkea isoa osaa väestöstä ulkopuolelle.

Melko pienellä vaivalla voisi tavoittaa paljon isomman joukon ihmisiä – ja samalla palvella nykyisiäkin asiakkaita paremmin.

Saavutettava verkkopalvelu on parempi verkkopalvelu

Saavutettava verkkopalvelu on monella tavalla parempi verkkopalvelu. Sitä on helpompi käyttää, ymmärtää ja hallita.

Kun verkkopalvelu on saavutettava, käyttäjä ei tarvitse sorminäppäryyttä osuakseen tiettyyn kohtaan. Ei ole pakko siristää silmiä, että erottaisi, mitä jossakin kohdassa lukee. Ei tarvitse käyttää aikaa ymmärtääkseen, mitä verkkopalvelussa sanotaan. Eikä käyttäjää kuormiteta valtavalla määrällä tietoa, vaan hänelle tarjotaan tärkein tieto ja rauha tutustua siihen.

En jaksa muistaa, kuinka monta kertaa olen seikkaillut tietyillä sivuilla turhautumiseen asti etsiessäni vastausta tai yrittäessäni ymmärtää jotakin, mitä pitkässä sepustuksessa sanotaan. Tai kuinka montaa kertaa olen koittanut navigoida itseni pitkää pudotusvalikkoa pitkin eteenpäin.

Olen täyttänyt lomakkeita, jotka ovat epäloogisia tai jotka eivät kerro, mikä kohta jäi täyttämättä. Olen seikkaillut verkkopalveluissa löytämättä etsimääni ja siirtynyt hakemaan asiaa Googlen kautta.

Jos verkkopalveluiden käyttäminen on minulle haastavaa, voin vain kuvitella, kuinka haastavaa se voi olla:

  • seniorille, joka on juuri saanut uuden älypuhelimen ja opettelee käyttämään sitä
  • henkilölle, joka ei näe kunnolla tai ollenkaan
  • lukihäiriöiselle, jolla sanat ja kirjaimet menevät sekaisin
  • jos ei pysty käyttämään kahta kättä ja kymmentä sormea

Ja vaikka olisi helppo ajatella, etteivät nämä kuulu oman organisaation kohderyhmään, saavutettavuus palvelee lopulta kaikkia. Jokaikistä asiakasta, jäsentä ja yhteistyökumppania.

Näin verkkopalvelusta tehdään saavutettava

Saavutettavan verkkopalvelun kehittämisessä pitää miettiä teknisiä, rakenteellisia, visuaalisia ja sisällöllisiä asioita. Se on siis monesta asiasta koostuva kokonaisuus.

Aiheeseen kannattaa tutustua tarkemmin esimerkiksi Poutapilven ylläpitämällä saavutettavuusdirektiivi.fi -sivustolla. Hyviä ohjeita esimerkiksi sisällöntuotantoon löytyy saavutettavasti.fi-sivustolta. Myös Selkokeskuksen Kirjoita selkokieltä! -koulutuksia voi suositella lämpimästi.

Jos kuitenkin haluat päästä asiassa vauhdikkaasti eteenpäin, kannattaa ottaa saavutettavuusasiantuntija avuksi. Me Poutapilvessä kuulumme kansainväliseen IAAP-saavutettavuusorganisaatioon ja tarjoamme yrityksille saavutettavuuskartoituksia, työpajoja sekä saavutettavien verkkopalveluiden kehittämistä.

Me kerromme mielellämme, mitä teidän organisaationne verkkopalvelulle pitää tehdä, että se palvelee niitä yli miljoonaa ihmistä, jotka tällä hetkellä jäävät sen ulkopuolelle.

Pistä viestiä, me kerromme lisää!

Nuori nainen katsoo hymyillen puhelintaan ollessaan kävelyllä luonnossa.

Suositeltu artikkeli:

Y-ja Z-sukupolvet vaativat saavutettavia digipalveluita

Lue artikkeli