Pari sanaa evästeistä – eli kuinka valta siirtyi käyttäjälle

Viime vuosina verkkopalveluiden käyttämistä evästeistä on kerrottu verkkosivulla jotakuinkin tähän tapaan: ”Tämä sivusto käyttää evästeitä. Käyttämällä tätä sivua hyväksyt evästeiden käytön.” Tarjolla on useimmiten Ok-nappi, jonka avulla ponnahdusikkunan saa piiloon. 

Nyt tilanne on muuttunut. Ehkä oletkin jo huomannut, että verkkopalveluihin on alkanut ilmestyä evästeilmoituksia, joissa evästeet voi paitsi hyväksyä, myös hylätä: joko osittain tai kokonaan. Mistä on kyse? 

Evästeitä käytetään nykyisin entistä enemmän

Pohjimmiltaan evästeitä tarvitaan, jotta verkkosivut toimisivat kuten kuuluu. Tällaisia evästeitä kutsutaan pakollisiksi evästeiksi. Tämän rinnalle on kuitenkin tullut koko joukko muitakin käyttötarkoituksia. Nykyisin on ihan tavallista seurata, miten oma verkkosivusto toimii: mitkä sisällöt kiinnostavat eniten, kauanko sivulla vieraillaan tai millä laitteella sivustoa selaillaan. Myös mainosten kohdentaminen käyttäjälle, joka on vieraillut verkkosivulla, on jo aika arkipäiväistä. Koska monet näistä työkaluista tarvitsevat toimiakseen evästeitä, erilaisten evästeiden käyttö verkkosivuilla on lisääntynyt valtavasti. 

Evästeiden on siis tarkoitus paitsi mahdollistaa verkkosivun toiminta, myös helpottaa elämää: yritykset haluavat kehittää palveluitaan analytiikan avulla ja tarjota asiakkailleen sellaista mainontaa, joka heitä kiinnostaa. 

Evästeet voidaan jakaa nykyään neljään eri kategoriaan: 

1. Pakolliset, sivuston toiminnan kannalta välttämättömät evästeet
2. Toiminnalliset, sivuston käyttöä parantavat ja helpottavat evästeet
3. Analytiikkaan ja tilastointiin käytettävät evästeet
4. Markkinointiin ja sen kohdentamiseen käytettävät evästeet. 

Useilla verkkosivuilla näkyy myös erilaisia kolmannen osapuolen liitännäisiä, joista tutuimmat lienevät sosiaalisen median jakonappeja. Niitä voi hyödyntää silloin, kun käyttäjä on kirjautunut sometililleen. 

Evästekäytäntöjä valvotaan – myös Suomessa

Toinen syy siihen, miksi evästekäytännöt kehittyvät nyt vauhdilla, on se että evästeiden käyttöä valvovat viranomaiset ovat alkaneet kiinnittää huomiota asiaan. Lokakuussa 2019 EU-tuomioistuin linjasi, että evästeiden tallentaminen käyttäjän tietokoneelle edellyttää käyttäjän suostumusta.

Suomessa aihe alkoi nousta pinnalle toukokuussa 2020, kun tietosuojavaltuutetun toimistosta annettiin yritykselle ensimmäistä kertaa määräys muuttaa tapaa, jolla se pyysi käyttäjältä suostumusta evästeiden käyttöön. Sen jälkeen uudenlaisia evästeilmoituksia on alkanut ilmestyä verkkopalveluun jos toiseenkin. 

Käyttäjä saa päättää

Ilmoitus evästeiden käytöstä ei siis enää riitä, eikä myöskään pelkkä ok-nappi. Ensin on saatava käyttäjältä lupa muiden kuin pakollisten evästeiden käyttöön. Myös evästeistä kieltäytyminen on tehtävä käyttäjälle yhtä helpoksi kuin niiden hyväksyminen. 

Lisäksi sivulla on kerrottava seuraavat asiat: 

• Mitä evästeitä sivulla käytetään? 
• Mihin tarkoitukseen evästeitä käytetään?
• Kauanko evästeet ovat voimassa?
• Saavatko kolmannet osapuolet käyttää evästeitä? 

Yksinkertaistettuna asian on ydin tämä: käyttäjä on nyt pomo, mitä tulee verkkosivuilla surffailuun. Hänen tulee saada päättää, muistaako sivusto hänen edellisen vierailunsa sivulla, kohdennetaanko hänelle mainontaa tai analysoidaanko tilastoissa sitä, millä sivulla käyttäjä on viihtynyt pisimpään. 

Ja niinhän sen tulee ollakin – koska verkkopalveluita rakennetaan käyttäjiä varten. Meidän tehtävämme taas on pelata sääntöjen mukaan niin, että teemme asian käyttäjälle mahdollisimman helpoksi. 

PS. Jos nyt mietit, että voihan niitä evästeitä hallinnoida selaimestakin. Kyllä, tämä on ihan totta. Pulma piilee siinä, että vaihtoehdot ovat kehnommat: osa selaimista esimerkiksi sallii ihan kaikkien evästeiden kieltämisen. Silloin ollaan äkkiä tilanteessa, jolloin esimerkiksi verkkopankkiin tai sähköpostiin kirjautuminen ei onnistu. Ei kovin kätevää, vai mitä?